Maailmassa on mieletön määrä paikkoja joissa en ole käynyt ja lukematon määrä ihmisiä joita en ole vielä tavannut. Siksi irtisanon asuntoni, luovun omaisuudestani, pakkaan rinkkani ja lähden Eurooppaan. Mukaani alkumatkalle lähtee rakas ystävä. Lokakuussa kuitenkin tiemme eroavat ja vierelläni kulkee sen jälkeen enää oma henkireikäni, mummokoira Lera. Tämä blogi tulkoon olemaan ainoa päiväkirjantapainen matkassani.

Työpäiviä on jäljellä kuusi ja sen jälkeen alkaa armoton valmistautuminen. Lähtemisen fiiliksiä on luvassa lähipäivinä.