"Arbeit macht frei". Työ tuo vapauden - tuo iskevä fraasi natsien keskitysleirien pääporteilla.

Auschwitz-Birkenau -leirin tunnelmia, joiden aitojen sisäpuolella oli pahimmillaan 100 000 ihmistä samaan aikaan.

Kuvat eivät ole hyviä, mutta kuvauksen kohdekaan ei ollut mitään kaunista katseltavaa. Kuunneltuani neljä tuntia englanninkielisen oppaan selittämänä erilaisia kauhu- sekä sankaritarinoita, kierrellessäni kuolemanselleissä, bunkkerissa ja astellessani kohti kaasukammiota samaa tietä kuin aikoinaan siellä lahdatut tuhannet ihmiset, tuntuu ettei minulla ole juuri mitään sanottavaa tähän blogiini tänään.

1 500 000 ihmistä. Ei sitä tajua.

Sen verran avaan tässä nyt kuitenkin vielä jatkoa, että huomenna siirrymme Slovakian puolelle. Pikkuhiljaa alamme hidastella, sillä meillä on vielä kolme viikkoa aikaa ja matkaa takana jo noin 1800 kilometriä. Slovakiassa kuitenkin taidamme olla vain yhden yön, sen jälkeen vuorossa Unkari. Budapestissä olisi tarkoituksena viipyä useampi päivä. Tai saa nähdä mitä tässä kehitellään vielä! Hyvää yötä teille. Minä taidan nähdä painajaisia tänä yönä.