Terveisiä ei-niin-lämpimästä Barcelonasta. Talvi on tullut jo tännekin, joka tarkoittaa sitä, että päivisin lämpötila on noin 10-13 astetta plussan puolella. Merituuli tekee ilmasta välillä hyytävän, mutta toisaalta lähes joka päivä on aurinkoista. Täällä sen huomaa konkreettisesti, kuinka auringonvalo todellakin vaikuttaa mielialaan. Siinä mielessä ei ole ikävä Suomeen.

Minulla oli kuitenkin kolme päivää, jolloin olo oli erittäin tuskallinen. Ikävöin ystäviäni aivan järkyttävän paljon viime viikon lopulla. Nuo tuntemukset ilmeisesti kuitenkin kuuluvat tärkeänä osana niin sanottuun kulttuurishokkiin, ja tällä viikolla olenkin päässyt yli sydänsäryistäni, ainakin suurimmilta osin. Niiden tilalle on tullut vahva päättäväisyys ja ilon tunne. Olen täynnä elämää.

Hetken aikaa olin hieman hukassa elämäni kanssa, enkä oikein tiennyt mihin suuntaan haluaisin mennä, vai haluaisinko olla paikallani. Lempipuuhani, äksänä sängyssä maaten mietiskely, tuotti tulosta ja olen nyt aloittanut hieman haparoiden päämäärätietoisen yrityksen löytää töitä tästä kaupungista. Olenkin jo saanut valtavasti apua etsintöjeni kanssa, ja viikonloppuna tarkoituksenani on jakaa CV:täni kaikkialle.

Jos töitä ei löydy, joutuu tämä pikku possu pakkaamaan kamppeensa ja ajautumaan roudan mukana kohti kylmää kotimaata. Sitten voin kuitenkin palata leuka pystyssä ja sanoa, että olen ainakin yrittänyt.  Siihen asti koitan pitää pään kylmänä ja uskoa siihen mitä herra Walt Disney kerran sanoi:

"If you can dream it, you can do it. Always remember that this whole thing was started with a dream and a mouse."