Matkablogini on nyt hieman jäljessä kulkemisistani, joten täytyy tehdä tällainen välipäivitys. Lähdettyäni tunturista palasin muutamaksi päiväksi Tampereelle. Siellä vihdoin, lähes kolmen kuukauden tauon jälkeen, pääsin halaamaan mummokoiraa. Kohtaaminen oli minun osaltani ikimuistoinen; Lera taas ei totuttuun tyyliinsä juuri korvaansa lotkauttanut koko tapahtumalle. Päätinkin heti muistuttaa tuolle jumppapallon muotoiseksi turvonneelle koiralle, minkälaista menoa elämä minun kanssani on. Lähdimmekin siis välittömästi käväisemään synnyinseudullani Reisjärvellä.

Jos joku muuten ei tiedä missä Reisjärvi on, niin tässäpä tällainen aivan mahtava, informatiivinen kuva:

019-normal.jpg

Eli kuten kuvasta näkyy, kylä sijaitsee kolmen suuren kaupungin - Sievin, Haapajärven sekä Pihtiputaan - välissä. Kuvassa myös kello neljän ruuhka ja lisäksi tuossa rakennuksessa minä kävin päiväkodissa noin neljännesvuosisata sitten. Nykyään siinä on joku toimisto.

Reisjärveltä palasimme vielä hetkeksi Tampereelle, mutta vain paria päivää myöhemmin jatkoin jälleen matkaa kohti etelää. Vietimme ystävien kanssa kaksi yötä Tallinnassa, ja tuon reissun jälkeen aloin olla aivan poikki kaikesta matkustamisesta sekä ylisosiaalisesta toiminnastani. Jäljellä olikin sitten onneksi enää yksi matka. Haikeina katselimme mummokoiran kanssa, kuinka kaupungit jäivät taakse ja suuntamme oli kohti 500 asukkaan pikkukylää, Tuuria.

WP_20140513_01120140514000810-normal.jpg

Tunturiseikkailua seuraa siis ehkä vieläkin oudompi kokemus: kolme kuukautta töitä Keskisen kyläkaupassa. Aion ottaa teille tänne kuvia yksisarvisista ja hevosenkengistä jossain kohtaa. Siihen asti, morooo!