No niin aloitellaanpas taas uusi retki. Lähdin liikenteeseen Leviltä viikko sitten mummokoiran kanssa, ensin tietenkin Rovaniemelle autolla ja siitä eteenpäin yöjunalla. Valitettavasti Oulun kohdalla kyytiin nousi melkoinen koiralauma, joten en saanut nukuttua koko yönä. Hieman ennen kuutta aamulla saavuimme Tampereelle, jossa tuuppasin Leran hoitoon ja tyhjensin sekä pakkasin rinkan uudestaan. Kahdeksalta aamulla istuinkin jo junassa matkalla Kuopioon. Kun vihdoin saavuin päämäärääni, olin aivan tiedottomassa tilassa heräiltyäni kahden tunnin torkkujen jälkeen kuola poskella junan penkistä. Koko päivä meni hieman sumussa ja liittyi siihen muutenkin hämmentäviä tilanteita, kuten autokorjaamolla käyntiä ja oluen roudaamista. En ihan Simpsoneita jaksanut illalla hotellihuoneessa loppuun saakka katsoa, kun nukahdin. Haluan vielä alleviivata, että Simpsonit loppuu YHDEKSÄLTÄ illalla.

Täpäkkänä tyttönä heräsinkin heti seitsemältä aamulla! Oikeastaan koko päivä meni sitten juhlien merkeissä, kun veljeni väitteli tohtoriksi. Kuinka mielenkiintoinen tilaisuus ja hienot juhlat! Se ilta venähti melko pitkäksi, ja aamulla jo hieman ihmisriekaleena etsiydyin Kuopion linja-autoasemalle, josta lähti kyyti Jyväskylän kautta kohti Helsinkiä. 

Helsingissä keskityin tapaamaan ystäviäni sekä myöhästelemään kaikista mahdollisista kulkuneuvoista. Hieman aloin jo itsekin epäillä, olenkohan koskaan ennen matkustanut paikallisbusseilla tai junilla, niin säälittävää räpellystä oli toimintani.

Seuraavana vuorossa oli minulle kovin rakas Tampere. Ohjelmaa riitti koko sen puolentoista vuorokauden ajan, jonka kaupungissa vietin; muun muassa kävin kymmenen vuotta täyttäneen Siirin kanssa katsomassa lastenelokuvan sekä vietin illan vihreän nojatuolin hautajaisissa. Kaiken päätteeksi tyhjensin ja pakkasin rinkkani jälleen. Seuraava kohde olisi Budapest.

Tuntui, etten ollut tuon neljän päivän Suomi-kiertueen jälkeen aivan täysissä ruumiin- enkä sielunvoimissani. Jotenkin onnistuin kuitenkin setvimään tieni Budapestin lentoasemalta keskustaan hostellille; kulkuvälineinä bussi, metro sekä omat jalat. En jaksanut illalla juurikaan muuta tehdä kuin käydä kaupassa ja sen jälkeen syödä suklaata. 

Tänään sitten vietin kahdeksan tuntia ympäri kaupunkia. Vanhana hautausmaa-fanaatikkona käveleskelin pari tuntia kaupungin hautuumaalla. Oli aivan huippua! Suosittelen lämpimästi muillekin, todella kaunista oli siellä. Lisäksi läpsyttelin pitkin keskustan katuja ja vain fiilistelin ympäriinsä. Kaupunki tuli minulle pintapuolisesti tutuksi jo viime syksynä kun ajelimme autolla pitkin Eurooppaa, joten joitain kuvia löytyy jo tästä blogista. Mutta ehkä jossain kohtaa jaksan laittaa joitakin otoksia myös tämän vuoden reissusta.

Yksi tämän päivän saavutuksistani oli myös käynti rautatieasemalla josta ostin lipun Serbiaan, kaupunkiin nimeltä Novi Sad. Mietin pitkään mihin täältä matkaani jatkaisin, ja päätin lähteä etelään, koska en ole kyseisessä maassa vielä käynyt.

Tässä vielä loppukevennyksenä tällainen hieno räpellys - eli havainnointikaavio - siitä minkälaisen matkan kuljin Suomessa ennen hyppäystäni ulkomaille: